Aallon harjalla sosiaali- ja terveysalan opettajan työssä

Millaista on sosiaali- ja terveysalan opettajan työ tulevaisuudessa? TerOpe-hankkeessa (2017-19) näyttöön perustuvasti kehitettiin sosiaali-, terveys-, ja kuntoutusalan opettajan osaamismalli (Mikkonen ym. 2019). Täysin tulevaisuutta ei voi kuitenkaan ennustaa, ja opettajan osaamisen tuskin kenelläkään on täysin tyhjentävää vastausta. Ainoastaan lähelle voi nähdä parhaiten. Yhtenä osa-alueena lähitulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan opettajan osaamisessa voi nähdä edelleen digitaalisen osaamisen mahdollisuudet ja kehittämistarpeet.

Tarkastelunäkökulmassamme digitalisaatio muuttaa maailmaa luomalla uusia vaihtoehtoja tutuille tavoille toimia. Näin digitaalisella osaamisella on tärkeä merkitys nykyajan yhteiskunnassa. (Toiminen 2017.) Tämän voi nähdä tarkoittavan laajasti ymmärrettynä tietotekniikan varmaa, kriittistä ja luovaa käyttöä työhön, työllisyyteen, oppimiseen, vapaa-aikaan, osallisuuteen ja osallistumiseen yhteiskunnassa (Redecker 2017). Myös OKM:n linjauksissa on julkaistu Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 luvulle vision tiekartta, jossa yhtenä teemana on vahvasti painotettu digitalisaatiota korkeakoulujen muutoksen tukena (OKM 2020). Toisaalta digitaaliseen osaamiseen liittyen on esitetty, että teknologian kiihtyvän kehityksen myötä tarvitaan tutkimusta ja tietoa niistä välineistä ja ratkaisuista, joilla tietoa tuotetaan ja välitetään. Käytettävät ratkaisut eivät saa sulkea ketään ulkopuolelle edistäen eriarvoistumista. (Valtioneuvosto 2019.)

Terveystieteiden opettajaopiskelijoiden kanssa käymissämme keskusteluissa olemme pohtineet digitaalisuuden roolia opettajan työssä. Sosiaali- ja terveysalan koulutus ja valmistuvien ammattilaisten osaaminen on moniulotteista. Hoitotieteen ja muiden tieteenalojen teoriatiedon lisäksi tarvitaan erilaista osaamista kliinisistä kädentaidoista etiikan osaamiseen, vuorovaikutukseen ja tunnetaitoihin. Tärkeää onkin opettajan työssä oman työn arviointi, myös digitaalisuuden hyödyntämisen arviointi; esimerkiksi sen rooli ja paikka opetus- ja oppimisprosessin aikana. Parhaillaan digitaalisuudella voidaan tukea erilaisia oppijoita, mahdollistaa joustava monimuoto-opetus ja rikastuttaa (motivoida) opetusta ja oppimista. Laajemmin nähtynä digitaalisuus on muovannut opettajan työtä mielekkäämmäksi mahdollistaen erilaisia tapoja toteuttaa työtään ja kehittää omaan ammattiosaamistaan. Toisaalta tärkeää on myös keskustelu mahdollisista digitaalisuuden rajoituksista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten koulutuksen eri vaiheissa.

Nyt näin koronapandemian aikana suomalainen yhteiskunta on erilaisten, suurienkin haasteiden edessä, joihin digitalisaation hyödyntäminen toimii yhtenä apukeinona; lisääntyvä teknologian käyttöönottaminen niin käytännön hoitotyössä kuin sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa on ajankohtaista. Tämä vaatii sekä käytännön hoitotyöntyöntekijöiltä että alan opettajilta digiosaamisen kehittämistä. Opettajan digitaalista osaamista on kuvattu erilaisilla viitekehyksillä ja malleilla, kuten DigCompEdu (Digital Competence Framework for Educators) -viitekehys (Redecker 2017) ja TPACK (Technological Pedagogical Content Knowledge) -malli (Koehler & Mishra 2009). Tärkeää on näiden lisäksi sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ammattilaisena nähdä laajemmin eteenpäin, joten jokaisen on hyvä pohtia, millaisella pedagogisella osaamisella koulutamme ammattilaisia vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Kuten Toiminen (2017) toteaa ”tulevaisuuden työidentiteetin tärkeitä elementtejä ovat kyky nähdä mahdollisuuksia, rohkeus tarttua niihin, kyky lukea tulevaa ja päätellä, mistä osaamisesta on hyötyä ja miten sen voi hankkia”. Opettajan on siis hyvä pysyä työelämän ja tulevaisuuden aallon harjalla ja katsoa sopivasti tulevaan (ks. kirjallisuuskatsaukset Voutilainen, Saaranen & Sormunen 2017; Sormunen ym. 2020). Millaisia mahdollisuuksia esimerkiksi virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa sosiaali- ja terveysalla tarjoaa lähitulevaisuudessa (esim. Myllymäki 2019). Millaisilla (digitaalisilla) menetelmillä mahdollistamme opiskelijoidemme syvällisen oppimisen ja tavoitteiden saavuttamisen muuttuvassa sosiaali- ja terveysalan opetuksen kentässä (ks. Autio, Saaranen &Sormunen 2018)?

Lopuksi, millaisia ajatuksia sinulla on digitaalisuutta kohtaan? Millä tavoin sinä olet mukana digitalisoituvan yhteiskunnan aallokossa? Oletko ottanut loikan kohti digitaalisuutta pandemian aikana? Osallistuthan keskusteluun.

Lähteet:

Autio R, Saaranen T. & Sormunen M. 2018. Terveystieteiden opettajaopiskelijoiden tieto- ja viestintätekninen osaaminen koulutuksen alussa. Hoitotiede 30 (4), 300–310.

Koehler M.J. & Mishra P. 2009. What is technological pedagogical content knowledge? Contemporary Issues in Technology and Teacher Education 9(1), 60-70.

Myllymäki M. 2019. Ensihoitajien kokemuksia virtuaalitodellisuussimulaation teknisestä ja pedagogisesta käytettävyydestä. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Hoitotieteen laitos.

OKM 2020. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030. https://minedu.fi/korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio-2030 (20.4.20)

Redecker C. 2017. European Framework for the Digital Competence of Educators: DigCompEdu. Punie Y. (ed.). EUR 28775 EN. Publications Office of the European Union, Luxembourg, 2017 doi:10.2760/159770

Sormunen M, Saaranen T, Heikkilä A, Sjögren T, Koskinen C, Mikkonen K, Kääriäinen M, Koivula M. & Salminen L. 2020. Digital learning interventions in higher education: A scoping review. CIN: Computers, Informatics, Nursing (article accepted).

Mikkonen K, Koivula M, Sjögren T, Korpi H, Koskinen C, Koskinen M, Kuivila H-M, Lähteenmäki M-L, Koskimäki M, Mäki-Hakola H, Wallin O, Saaranen T, Sormunen MKokkonen K-M, Kiikeri J, Salminen L, Ryhtä I, Elonen I, Kääriäinen M. 2019.  Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien osaaminen ja sen kehittäminen. Oulun yliopisto. http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-2479-4 (20.4.20)

Toiminen M. 2017. Välähdyksiä tulevasta. Sitra. Tela. Mindmill Network. Multiprint, Helsinki. https://media.sitra.fi/2017/05/31114649/va%CC%88la%CC%88hdyksia%CC%88_tulevaisuudesta_FINAL.pdf (20.4.20)

Valtioneuvosto 2019. Valtioneuvoston päätös strategisen tutkimuksen teema-alueista ja painopisteestä vuodelle 2020. Valtioneuvoston yleisistunto 10.10.2019. Valtioneuvoston kanslia. https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f80657dfd (20.4.20)

Voutilainen A,Saaranen T. & Sormunen M.  2017. Conventional vs. e-learning in nursing education: A systematic review and meta-analysis. Nurse Education Today 50, 97-103. DOI: http://dx.doi.org/10.1016/j.nedt.2016.12.020

Kirjoittajat:

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen terveystieteiden opettajankoulutuksen tiimi

Juha Pajari, TtM, Yliopisto-opettaja

Ari Haaranen, TtT, Yliopistonlehtori

Terhi Saaranen, Professori (ma.)

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s