SoTeKu-alan AMK-opettajien yhteistyö-, verkosto-, tutkimus- ja kehittämisosaaminen

Ammattikorkeakoulujen (AMK) ydintoimintaan kuuluu korkeakouluopetuksen rinnalla soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI). Tämän vuoksi ammattikorkeakouluopettajalta vaaditaan laajaa osaamista substanssi- ja pedagogisen osaamisen rinnalla: opettajan tulee hallita muun muassa yhteistyö- ja verkostotoimintaa, projektinhallintaa ja TKI-toimintaa käytännössä. Tutkimusosaamiseen kuuluu tutkimuksen tekemisen lisäksi paitsi tutkimustiedon hyödyntämisen osaaminen, myös näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen, joka on sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan (soteku) työn kannalta oleellista korkea- ja tasalaatuisen sekä turvallisen terveydenhuollon toteutumiseksi.

Tämä blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani, jonka tavoitteena oli selvittää, kokevatko kuntoutusalan ammattikorkeakouluopettajat hallitsevansa yhteistyö- ja verkostotoimintaa sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa, onko työkokemuksen pituudella yhteyttä osaamiskokemukseen ja verrata heidän osaamiskokemustaan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopettajien osaamiskokemukseen. Tutkielma toteutettiin osana OKM:n rahoittamaa Osaavat opettajat yhdessä (TerOpe) -kärkihanketta, jossa uudistettiin terveystieteiden opettajankoulutusta valtakunnallisesti (Mikkonen ym. 2019). Työn ohjaajina toimivat Tuulikki Sjögren (yliopistonlehtori, TtT) ja Hilkka Korpi (tutkija, TtT). Tutkielmani tulosten perusteella niin kuntoutusalan kuin sosiaali- ja terveysalankin AMK-opettajat kokivat osaamisensa yhteistyö- ja verkostotoiminnasta hyvänä eikä ryhmien välillä ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Myös tutkimus- ja kehittämisosaaminen koettiin hyvänä, mutta sosiaalialan opettajat arvioivat osaamisensa näiltä osin terveys- ja kuntoutusalan opettajia heikommaksi.

Kuva: Pixabay

Kuntoutusalan AMK-opettajien kokemuksia osaamisestaan

Kuntoutusalan AMK-opettajat kokivat tutkimus- ja kehittämisosaamisensa olevan hyvällä tasolla. Opettajien osaaminen ulottui tutkimustiedon hakemisesta, laadun arvioinnista ja tutkimustiedon tuottamisesta sekä sen hyödyntämisestä opetuksessa aina näyttöön perustuvan toiminnan merkityksen ja prosessin tunnistamiseen ja opiskelijoiden ohjaamiseen parhaan tiedon pariin. Kuitenkin yli puolet vastaajista koki tarvitsevansa lisää osaamista näyttöön perustuvasta toiminnasta. Kehittämisosaamista selvitettiin kysymyksellä opetussuunnitelman kehittämisosaamisesta, jonka opettajat kokivat olevan vahvaa.

Tutkielmassani selvisi, että kuntoutusalan AMK-opettajien osaamiskokemuksessa tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ei ollut eroja tutkintoa vastaavan alan tai opettajan työn kokemuksen pituudesta riippumatta. Opettajan työn työkokemuksen pituudella oli heikko yhteys vain kansainvälisen yhteistyön osaamiseen, jossa noviisiopettajat (työkokemusta opettajana alle 10 vuotta) kokivat osaamisensa heikommaksi senioriopettajiin (työkokemusta opettajana 10 vuotta tai enemmän) verraten.

Tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyy oleellisena osana yhteistyötaidot ja verkostoissa toimiminen: kehittäminen tapahtuu yhteistyössä verkostojen kanssa, kun kehittämistyö edistää samalla yhteistyötä. Kumppanuusverkostot mahdollistavat ammattikorkeakoulujen ydintoimintaan liittyvien tehtävien toteuttamisen, ja toisaalta myös erilaisten asiantuntijoiden hyödyntämisen opiskelijoiden osaamisen kehittämisessä esimerkiksi TKI-projektien ja opinnäytetyöhankkeiden kautta. Ne toimivat myös opettajan oman osaamisen kehittämisen välineinä.

Tutkielmassani havaitsinkin, että kuntoutusalan AMK-opettajien yhteistyö- ja verkosto-osaamisen kokemus oli yhteydessä tutkimus- ja kehittämisosaamisen kokemukseen: opettajan kokiessa hallitsevansa yhteistyö- ja verkostotoimintaa, koki hän myös hallitsevansa tutkimus- ja kehittämistoimintaa tai toisin päin. Vahvat tutkimustoiminnan taidot tukivat opettajan yhteiskunnallisena vaikuttajana toimimisen osaamiskokemusta, ja toisaalta monipuolinen verkostoyhteistyö työelämän kanssa tuki opettajan osaamiskokemusta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.

Erot sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan AMK-opettajien osaamisessa

Tutkielmassani havaitsin, että kuntoutus- ja terveysalan AMK-opettajien osaamiskokemuksessa tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Molemmat vastaajaryhmät kuitenkin kokivat osaamisensa sosiaalialan AMK-opettajia tilastollisesti merkitsevästi vahvempana. Eroja löysin näyttöön perustuvaan toimintaan ja tutkimustiedon hakemiseen liittyvien väittämien osalta. Tilastollisten analyysien perusteella selittäjiksi osaamiskokemuksen eroille nousivat koulutustaso, tehtävänimike ja ikä. Tutkielmassani tarkastelin myös alojen historiallisia ja koulutuksellisia eroja, jotka voivat olla merkityksellisiä selittäjiä alakohtaisissa osaamiskokemuksissa.

Tutkielmassani niin sosiaali-, terveys- kuin kuntoutusalankin opettajat kokivat hallitsevansa yhteistyö- ja verkostotoimintaa eikä ryhmien välillä ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Tulos luo vahvan pohjan paitsi alojen yhteistyölle, myös laajemmin verkostomaiselle toiminnalle sekä TKI-toiminnalle yhteistyökumppanien kanssa.

Muuttuva yhteiskunta ja ammattikorkeakouluopettajan osaaminen

Tulevaisuuden haasteiksi on sanoitettu laaja-alainen yhteistyö korkeakoulujen ja verkostojen välillä, niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin osaamisen ja kilpailukyvyn ylläpysymiseksi (OKM 2019). Tiedon liikkuvuuden, opettajien, ammattilaisten ja tulevien ammattilaisten osaamisen vahvistamiseksi ja varmistamiseksi on hyödyllistä toteuttaa TKI-toimintaa laajasti verkostoissa eri koulutustasojen, potilasjärjestöjen ja terveydenhuollon organisaatioiden kanssa, myös kansainvälisesti, monialaisuutta ja -ammatillisuutta unohtamatta. TKI-toiminnan ja kansainvälisen yhteistyön opetus ja toisaalta kansainvälisten kehittämishankkeiden tai muun yhteistyön mahdollisuudet tulisikin huomioida paitsi alan perusopetuksessa, myös opettajankoulutuksessa.

Verkostoyhteistyön hallinta on merkityksellistä myös laadukkaan ja näyttöön perustuvan toiminnan toteutumiseksi, sillä yksittäinen ammattilainen ei voi hallita kaikkea tietoa oman alansa sisältä, esimerkiksi kuntoutusalan monipuolisuuden ja laaja-alaisuuden vuoksi. Koska verkostotoiminta näyttää nousevan tulevaisuudessa nykyistäkin merkityksellisempään asemaan, olisi soteku-alojen koulutuksessa, opettajankoulutuksessa ja toisaalta myös johtamisopinnoissa syytä huomioida verkostomaisen toiminnan opinnot. Toisaalta verkostojen hyödyntämiselle voivat asettaa haasteita kankeat organisaatiorakenteet tai kiristyvä kilpailu, jolloin sen hyödyllisyydestä huolimatta tiedon jakaminen voi estyä. Opettajan työn kannalta myös vuorovaikutustaitojen ylläpitäminen on tärkeää muuttuvien työskentely-ympäristöjen vuoksi. Opetusta toteutetaan perinteisen luokkahuoneopetuksen lisäksi verkkovälitteisesti erilaisia digitaalisia väyliä hyödyntäen.

Kuva: Pixabay

Digitaalisuus luo mahdollisuuksia myös kansalliselle ja kansainväliselle toiminnalle esimerkiksi korkeakoulujen yhteisten opintojaksojen puitteissa. Toisaalta digitaalisissa ympäristöissä vuorovaikutuksessa toimimisen oppiminen on tärkeää myös soteku-alojen tuleville ammattilaisille muun muassa potilastyön siirtyessä tietyissä tilanteissa lisääntyvästi verkkovälitteiseksi.

Yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten sekä muutosten nopeidenkin syklien vuoksi opettajankoulutukseen voidaan nähdä soveltuvan myös tulevaisuuden tutkimuksen aihepiiri. Vain ajantasaisella, tulevaisuutta ennakoivalla ja näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuvalla opetuksella voidaan taata sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan tulevien ja nykyisten ammattilaisten vahva osaaminen.

Inari Heimo

Fysioterapeutti, TtM, tradenomi

Lähteet

Heimo, I. 2021. Kuntoutusalan ammattikorkeakouluopettajien yhteistyö-, verkosto-, tutkimus- ja kehittämisosaaminen. Fysioterapian pro gradu -tutkielma. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto.

Mikkonen, K. ym. 2019. Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien osaaminen ja sen kehittäminen. Acta Univ. Oul., F Scripta Academica 14. Oulu: Oulun yliopisto. 

OKM 2019. Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle. Vision tiekartta.

Linkit kuviin:

https://pixabay.com/photos/ux-prototyping-design-webdesign-788002/

https://pixabay.com/photos/telework-e-learning-girl-laptop-5906362/

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s